Shall we...?
Tervetuloa mukaan autenttiseen lukupäiväkirjaan. Tässä blogissa yksi henkilö ja toivottavasti myriadi keskustelevia lukupiiriläisiä lukevat yhdessä Othellon. Etenemme pienin askelin, kohtaus kerrallaan ja aivan ilman suorituspaineita tai kirjallisuustieteestä nousevia kummituksia. Lukemisen tarkoituksena on selviytyä klassikosta (ja ehkä vähän retkahtaakin siihen) ja kaikki kurssin suorittaneet saavat tietenkin kultaisen tähden ja... Lähtökohtamme on se, että meidän lukukokemuksemme on ainutkertainen ja arvokas. Shakespearen Othellolle on yhtä tärkeää tulla luetuksi, kuin meille tulla yhtä klassikkoa rikkaammiksi.
No niin. Oma käännökseni on siis Paavo Cajanderin ja tehty 1800-luvun loppupuolella. Tämä edessäni oleva söpöläinen on Shakespearen koottujen draamojen seitsemäs osa ja nähnyt päivänvalon 1950. Ensimmäisen näytöksen ensimmäisessä kohtauksessa tutustumme Jagoon, Othellon vänrikkiin, Rodrigoon, venetialaisen ylimykseen sekä Brabantioon, joka on senaattori. Tapahtumapaikkana on Venetia ja katu.
Ensimmäisestä vuoropuhelusta käy ilmi, että Othello on kohdellut Jagoa kaltoin ja Rodrigo, venetialainen ylimys, on siitä närkästynyt. Jago vihaa Othelloa: kolme mahtimiestä on anellut lakki kourassa Othellolta, että hän ylentäisi Jagon luutnantiksi, mutta Othello on jo ylentänyt toisen miehen. Jago:
Ja ken se oli tuo?Jagon mukaan luutnantiksi ylennetty Cassio on lukutoukka, joka ei ole ollut rintamalla.
Niin, aatelkaapas, suuri laskuherra,
Florensilainen, eräs Michael Cassio,
Mies tuiki rakastunut pulskaan naikkoon:
Ei kenttäjoukkoj' ole johtanut hän,
Enemmän sotarinnast' hän ei tiedä
Kuin kehruutyttö; kaikk' on kirjan mukaan [...] (mts. 4)
Nöyryytetty Jago palvelee isäntäänsä, Venetian valtion palveluksessa olevaa mauri Othelloa - ei lemmestä eikä ystävyydestä - ainoastaan oman etunsa vuoksi: "Näöks vaan ja omaks hyödykseni." Jago on katkera, kateellinen ja hautoo kostoa. Lisäksi hänellä on ainakin yksi liittolainen, Rodrigo.
Ja silloin alkaa tapahtua. Jago ja Rodrigo alkavat huutaa ääneen erään talon ulkopuolle. Tuo talo kuuluu senaattori Brabantiolle:
(Brabantio ilmestyy ylhäälle ikkunaan)Othello ja senaattori Brabantion tytär ovat menneet salaa naimisiin ja Jago pääsee heti ensimmäisessä kohtauksessa näyttämään todellisen karvansa. Ensimmäisessä mahdollisessa tilanteessa hän pettää isäntänsä.
Br: Mik' on noin hirveähän meluun syynä?
Mik' on nyt hätä?
Rodr: Onko perehenne Kotona kaikki?
Jago: Lukossako ovet?
Br: No kuinka niin?
Jago: Olette ryöstetty.
Pukekaa joutuun, hitto vie! Pois puolet
On sielustanne, sydän pirstaleina.
Nyt, juur' nyt vanha musta jäärä astuu
Valkoista uuhtanne. Oi, nouskaa, nouskaa!
Hereille korrostajat, kello soimaan!
Tekeepi piru teidät tuoraks muuten. (Mts.6.)
Jagon luonteen rumuus heijastuu hänen kieleensä, joka vilisee rivouksia. Brabantion hän lietsoo vihaan kuvaamalla, kuinka kaunis tytär viedään "himokkaan maurin ruokottomaan helmaan." Ennen Brabantion ja Othellon välikohtausta Jago tietenkin poistuu. Kyproksen sota on syttymässä, ja Jago tietää, ettei Othelloa parempaa sotapäällikköä ole. Siksi hän, hengenpiteen vuoksi, nostaa uskollisuuden lippunsa ja siirtyy liehakoimaan isäntäänsä.
Keksin muuten heti muutamia näyttelijöitä, joista tulisi upea Jago. Hahmo ei saisi olla liian vastenmielinen, koska Othellossa Jagolla on ilmiömäinen kyky saada ihmiset toimimaan oman tahtonsa mukaan.
4 kommenttia:
Varsinkin nyt aluksi tuntuu, että näytelmän nimi voisi olla Jago eikä Othello. Othelloa vaan vähän vilautetaan, Jago on etualalla.
Tulee mieleen elokuvaversiona näkemäni Paljon melua tyhjästä. Siinä Don Juan on kanssa tällainen läpeensä paha hahmo, jonka juonitteluun koko näytelmän juoni pohjaa.
Ja sitten tulee mieleen tietysti Ralf Königin Jago, jonka lukemisesta on kyllä niin monta vuotta, että jäljellä on enää epämääräisiä muistikuvia.
Näyttäisi siltä, että Jago on näytelmän ääni: hän käynnistää tapahtumat, kaikki suodattuu hänen kauttaan. Jännittävää, että Jagossa ei tosiaan näyttäisi olevan mitään hyvää ja että hän edustaisi kylmää moraalittomuutta.
Königin Jagon hahmo kummittelee minunkin päässäni:)
Jago, katkera upseerimies! Mikä on hänen ja Othellon suhde, sitä en tiedä, mutta selvästi ilmassa on mielestään alipalkattu ja sotilasmoraalistaan lipeävä vänrikki. Tai ammatista ei kai liene niin väliä.
Sinänsä on säälittävää, että Jagon täytyy ottaa aseekseen nainen, tuo yhteiskunnan heikoin ja lainsuojattomin kohde, jolla sivaltaa Othelloa. Sopii ihmetellä myös miksi Othello on nainut Desdemondan salaa, luulisi hänen arvonsa riittävän julkiseenkin avioliittoon. No, silloin ei kai tarinaakaan olisi olemassa =D.
Mietiskelin tuota Venetsiaa. Shakespeare on valinnut oman aikansa ajankohtaisen aiheen kun osmanit (turkkilaiset) uhkaavat valloittaa Kyproksen, minkä tekevätkin v. 1570. Othellon tapahtumat lienevät näihin aikoihin nekin?
Siis yllä oleva on minun kirjoitustani... sählään koneen kanssa
Post a Comment