Ensimmäinen Joel Haahtelan kirja, jonka olen lukenut, on tänä vuonna julkaistu Lumipäiväkirja. Keski-ikäinen professori elä alkutalvea jonkinlaisessa välitilassa. Hän on selvinnyt vakavasta sairaudesta ja aloittanut työt uudelleen.
Eräänä aamuna hän lukee sanomalehdestä uutisen, jonka mukaan hänen nuoruudenrakastettunsa, Punaisen armeijakunnan terroristi Sigrid Eisenberg on vapautettu 26 vankeusvuoden jälkeen. Mies kapuaa ullakolle ja etsii verkkokomerosta yksityisen arkistonsa, matkalaukullisen lehtileikkeitä, valokuvia ja kirjeitä.
"Sinä voit pelastaa minut" Sigrid kirjoittaa viimeisessä kirjeessään. Mitä olisi tapahtunut, jos mies olisi jäänyt sen sijaan, että hän palasi Suomeen, teki uran oikeustieteessä ja perusti perheen?
Lumipäiväkirja on mielestäni kuvaus depressiivisestä psyykestä. Mies on siirtynyt omassa elämässään ulkopuoliseksi tarkkailijaksi. On kulunut liian pitkä aika: hän ei löydä enää Sigridiä. Myös yhteys vaimoon ja tyttäreen on hiutunut ohueksi.
Thursday, October 23, 2008
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
0 kommenttia:
Post a Comment